Mistä Pelastuskirjassa tulisi myös kirjoittaa?28.9.2009Olemme määritelleet Pelastuskirjan tehtäväksi kirjoittaa ”hyvän yhteiskunnan käsikirja”. Lisäkuvausta täällä. Kirjan teemat olemme listanneet vasempaan palkkiin. Jos sinusta tuntuu, että jotakin puuttuu tai että ajatuksesi ei sovi annettujen teemojen piiriin, kirjoita kommenttisi tänne. Valtio25.9.2009Väitämme: Suhteemme julkiseen valtaan, sen tarpeeseen ja oikeutukseen on vinoutunut. Yhteiskunnan vaurastuminen on antanut meille valinnanvaraa ja varaa valita, ja yksilöllistyminen halua ja taitoa valita. Mutta julkinen valta ei ole vain yksi myyntiluukku muiden joukossa. Sen tarkoituksena on täyttää tehtäviä ja tuottaa palveluita, jotka katsomme parhaaksi tehdä yhdessä, yhteisin voimin, ja auttaa myös heikoimpia tuntemaan vapauden huumaa siitä, että he voivat itse ohjata omaa elämäänsä. Kysymme: Mitkä tehtävät kuuluvat julkiselle vallalle (valtiolle ja kunnille), mitkä yhdistyksille, mitkä meille yksilöille ja vapaamuotoisemme yhteenliittymille? Koemme, että meillä on paljon oikeuksia suhteessa julkisiin palveluihin, mutta onko meillä vastuuta yhteisestä hyvinvoinnistamme muutoin kuin verojen kautta? Vastuu ei voi olla vain yksilöillä, muttei myöskään etäisellä valtiolla. Miten muuntaa julkisen valtaa toimintaa ja mielikuvaa sellaiseksi, että se edistää ihmisten kykyä auttaa itseään ja lähimmäisiään? Miten lisätä tunnetta kansalaisuudesta, joka voi päättää, osallistua ja vaikuttaa? Jäämme odottamaan kommenttejanne, kertomuksianne hyvistä käytännöistä, muiden maiden malleja, tilastotietoja toimintaehdotuksia… Työ25.9.2009Väitämme: Suomalainen työelämä on muuttunut syvällisesti 1990-luvun lamavuosista lähtien. Turvattomuuden tunne ja työssä viihtymättömyys ovat levinneet laajalle. Epävarmuus koettelee suurta pätkätyöläisten joukkoa mutta on levinnyt myös monille teollisuus- ja palvelualan työpaikoille. Tiedämme, että työvoiman väheneminen sekä sosiaali- ja terveysmenojen kasvu edellyttävät tuottavuuden parantumista. Meidän on pystyttävä purkamaan turvattomuuden tunnetta ja lisättävä työssä viihtymistä. Olisi myös uudistettava suomalainen sosiaaliturva, joka on tehty teollista yhteiskuntaa varten, jossa työsuhteet olivat vakinaisia ja elämänikäisiä. Nyt pätkätyöläiset, osa-aikatyöläiset, itse itsensä työllistävät (vrt mies&moppi tai nainen&läppäri) haastavat sosiaaliturvan toimivuuden ja oikeudenmukaisuuden. Kysymme: Millä tavoin suomalainen työelämä on pielessä? Missä ovat huonon viihtyvyyden syyt? Millainen olisi hyvä työelämä? Mitä valtio ja kunnat voisivat tehdä, ja mikä taas voisi syntyä paikallisina tekoina, ilman julkista valtaa? Entä miten luoda samat oikeudet sosiaaliturvaan hyvin erilaisia työuria eteneville suomalaisille? |