Väitämme:

Suomessa asui vuoden 2008 päättyessä noin 220 000 ulkomailla syntynyttä. Suurimmat ryhmät olivat venäläis- ja virolaislähtöiset muuttajat. Vuoteen 1980 asti suomalaiset lähtivät muille maille. Sen jälkeen ulkomaalaistaustaisten ihmisten määrä on kymmenkertaistunut ja lisääntyy väistämättä. Maailma globalisoituu. Rikas ja työntekijöitä tarvitseva Suomi on maahanmuuttajien vastaanottajamaa. Tulijat muuttavat Suomea ja pakottavat ajattelemaan uudelleen, mitä on olla suomalainen.

Kysymme:

Millaisella tavalla Suomen tulisi integroida maahanmuuttajia yhteiskuntaan? Onko olemassa erityisiä suomalaisia arvoja ja vaatimuksia, joita tulijoiden tulisi seurata tai kunnioittaa? Missä menevät vieraan kulttuurin koskemattomuuden rajat? Millaiset teot voisivat tasoittaa töyssyjä moninaistuvan Suomen ja ennakkoluulojen välillä?

Väitämme:

Huolen ympäristön tilasta tulee ohjata yhteiskunnallista kehitystä. Kun lapsemme kysyvät, mitä olemme tehneet, meillä tulee olla siihen vastaus. Ilmastonmuutokseen liittyvä tutkimustieto esittää, että on melkein mahdotonta tehdä riittävän paljon riittävän nopeasti. Emme kuitenkaan ratkaise ilmastokriisiä vain vaihtamalla lamppuja ja ostamalla kierrätettyä. Tarvitaan myös kovia toimia, ja ymmärrystä siitä, että Suomen ja EU:n suuri tulevaisuuden tarina voi löytyä energian, ympäristön ja ilmaston piiristä.

Kysymme:

Millainen olisi oikeudenmukainen tapa jakaa ympäristöhaasteen kuorma? Pitäisikö verottaa, rajoittaa vai kannustaa, ja ketä? Mitä hyviä käytäntöjä ja muutoksia ympäristö- ja ilmastoystävällisemmän elämisen ja tekemisen tavoissa on jo löydetty? Mitä ajattelemme nykytilanteessa ydinvoimasta? Onko talouskasvu ja vastuullinen suhde ympäristöön mahdollinen yhtälö?

Jäämme odottamaan kommenttejanne, kertomuksianne hyvistä käytännöistä, muiden maiden malleja, tilastotietoja toimintaehdotuksia…

Väitämme:

Suomen talous on siirtynyt valtiokeskeisestä kapitalismista talousjärjestelmään, jossa valtion tehtävänä on lähinnä taata olosuhteet voiton tekemiselle. Valtio ei halua puuttua edes omistamiensa yritysten päätöksiin. Finanssikriisi kuitenkin osoitti, että valtiolla ja politiikalla on merkitystä talouden toiminnalle, etenkin hädän hetkellä. Nyt on oikea aika miettiä, millainen rooli julkisen vallan tulisi ottaa taloudessa.

Yksilötasolla talouden muutos tuntuu kouriintuntuvasti siinä, että vastuuta turvasta ja vakuuttamisesta siirretään jatkuvasti enemmän yksilölle. On tärkeää saada jokainen ymmärtämään elämänsä taloudellisia yhtälöitä, mutta monesti yhteisesti taattu turva onkin tehokkaampi ja solidaarisempi ratkaisu.

Kysymme:

Pitäisikö valtion roolia voimistaa taloudessa vai olisiko joku muu tapa ohjata taloutta inhimillisempään suuntaan? Esimerkiksi yhteiskunnallinen yrittäminen? Tarvitsemmeko nykyisen kaltaista talouskasvua, vai voisiko yhteiskunta kehittyä parempaan suuntaan, jos luopuisimme vaurauden jatkuvasta kasvattamisesta? Entä toimiiko sosiaali- ja eläketurvajärjestelmä oikeudenmukaisesti? Onko syytä kannustaa jokaista vastaamaan enemmän omasta eläkkeestään ja säästämään myös pahan päivän varalle?