Väitämme:

Suomalainen koulutus ja kulttuuri perustuvat sivistyksen ideaalille. Peruskoulu, kirjastot, elinikäisen oppimisen laitokset ovat kaikki auki tarjoamaan sivistystä, ja useimmiten ilmaiseksi.

Tiedämme kuitenkin, että pelkät tarjolla olevat ilmaiset palvelut eivät takaa mahdollisuuksien tasa-arvoa. Koulutus on erittäin periytyvää myös Suomessa. On korkea aika miettiä, miten lisätä tasa-arvoa koulutuksessa ja osaamisessa, sekä pohtia, voisiko joidenkin palvelujen maksullistaminen ja yksityistäminen olla hyödyllistä ja solidaarista.

Kysymme:

Mitä jatkossa? Onko maanlaajuinen tasalaatuinen koulujärjestelmä paras tapa taata suomalaisen yhteiskunnan yhdenvertaisuus ja samalla elinvoimaisuus, dynaamisuus ja luovuus? Mitä haasteita maan sisäinen ja rajat ylittävä muutto luovat koulutukselle? Onko oikein, että aikuisiässä herännyt halu opiskella kolmas tai neljäs ammatti rahoitetaan yhteiskunnan varoilla? Entä onko sivistyksellä sivistyksen vuoksi sijaa “Big Brother” -julkisuuden maailmassa, ja kenen se pitäisi maksaa?

Toivomme aiheesta ajatuksianne, kokemuksianne, tuntemuksianne, sekä esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja ratkaisuista Suomesta ja muualta.